Kansallinen etätyöpäivä 18.9.

Eilen vietettiin kansallista etätyöpäivää. Sen innoittamana kysynkin seuraavaa:_MG_9788

Mikä teidän mielestänne on aika, jonka kahvikupposen varjolla voi viettää kahvilassa työskennellen? Siis ennenkuin henkilökunnan viipyilevät katseet alkavat sisältää merkityksen, joko olisi aika lähteä? Itselläni 2h ja Latte.

 

 

Mainokset

Kylässä Cresensellä

Käyttäjäkokemus- ja palvelusuunnitteluyritys Cresense osallistui Helsinki Design Weekille järjestämällä workshopin 11.9. teemalla “Muotoile asiakaskokemus uudelle tasolle”. Workshop oli hyvin järjestetty ja avasi palvelumuotoiluprosessia mukavan konkreettisella tavalla.photo

Kokeilucasena työstettiin kokemuskarttaa, jonka aiheena oli asiointi vaateostoksilla. Kokemuskarttaan hahmoteltiin asiointikokemuksen palvelupolku, sekä asiakkaan odotuksia ja kokemuksia. Lisäksi pohdittiin mahdollisuuksia asiakaskokemuksen parantamiseen.

Oli mielenkiintoista huomata kuinka runsaasti uusia ideoita ja näkökulmia näinkin vähässä ajassa tehty jäsentely tuotti. Kartta täyttyi nopeasti osallistujien kokemuksista, näkemyksistä, visioista ja ideoista.

Tämä on ehdottomasti yksi syy miksi palvelumuotoilu pesee perinteiset asiakastutkimukset ja asiakaskyselyt 100-0. Ainoa tapa päästä asiakkaan tarpeiden, tunteiden, kokemuksen ja odotusten taakse on ottaa asiakas aidosti osaksi prosessia.

“Don’t judge a man until you have walked two moons in his moccasins” kuten Cresensen alustuspresentaatiossa todettiin.

Kirkuvankeltaiset Post-it -laput

Mitä tuuheampi viidakko kirkuvankeltaisia Post-it -lappusia seinällä, sitä hienompi uusi palveluinnovaatio on syntymässä. Tai siltähän se ainakin näyttää. Mutta mitä lappusilla, fläppitauluilla, teippirullilla, kuvilla, sarjakuvilla, videopäiväkirjoilla ja muulla tarpeistolla oikein yritetään saavuttaa?

DSCF3916

Palvelumuotoiluprojektissa Post-it -laput tai muu luoviin tekniikoihin pohjautuva suunnittelun apuvälineistö otetaan esille yleensä sitten, kun ollaan palvelumuotoiluprosessin yhteissuunnittelu, prototypointi, tai suunnitteluratkaisun luomisvaiheessa. Tarpeistoa käytetään ideoiden, suunnittelumallien ja ehdotusten aikaansaamiseen, konkreettiseen mallintamiseen ja ratkaisujen tai ehdotusten visualisointiin.

Tätä aikaisemmin palvelumuotoilija on jo astunut palvelun käyttäjän kenkiin ja selvittänyt asiakkaan tai käyttäjän tarpeet sekä hankkinut syvällisen ymmärryksen asiakkaan tai käyttäjän mielenliikkeistä, tunteista, tunnelmista ja piilevistä mielihaluista. Tämän lisäksi palvelumuotoilija on perehtynyt tarkasti palveluntarjoajan businekseen.

Tästä prosessi etenisi vaiheittain suunnitteluratkaisun toteutukseen ja käyttöönottoon.

Palvelumuotoiluprosessista löytyy useita erilaisia kuvauksia ja melkeinpä jokaisella toimijalla tai yrityksellä on niistä oma versionsa. Tällä hetkellä olen itse mieltynyt seuraavaan jaksotteluun prosessin etenemisestä:

  1. A) Ymmärrys: asiakas ja liiketoiminta
  2. B) Ideointi ja konseptointi: uusien ratkaisumallien ideointi ja konseptointi, niiden arviointi ja uudelleen arviointi sekä protoilu
  3. C) Toteutus: edellisissä vaiheissa syntyneet hiotut timantit viedään käytäntöön, edelleen niitä tarvittaessa viilaten ja asiakkaaseen peilaten
  4. D) Arviointi: arvioidaan ratkaisujen toimivuus ja palataan tarvittaessa askelia taaksepäin

Miksi sitten palvelumuotoilusta ensimmäiseksi mieleen nouseva mielikuva ovat juuri Post-it -laput, vaikka palvelumuotoiluun kuuluu myös niin paljon muuta?

Syynä voi olla se, että avoimiin ja yleisiin yhteissuunnittelusessioihin törmää yleensä prosessin ollessa juuri sen ideointi- ja konseptointivaiheessa, jolloin yhteistä näkemystä, kokemusta tai ideaa yritetään synnyttää ja jäsentää (menetelmin, jotka saattavat tai eivät saata sisältää Post-it -lappuja). Lappuilu siis näkyy ulospäin.

Toivotan kaikille kaltaisilleni palvelumuotoilusta tärähtäneille tarttuvaa teippipintaa, menetelmärikkautta ja prosessin vaalintaa A:sta B:hen, tai tässä tapauksessa A:sta D:hen!

 

 

Projektikutinaa

Syksyni on alkanut touhukkaissa merkeissä. Monenlaista erilaista projektia on viritteillä. Kaikki niistä ovat vielä epävarmoja, hyvin epävarmoja, keskeneräisiä, hahmottumassa tai kuva5puolivalmiina päässä. Osan toteutuminen on varmempaa, osan epävarmempaa. Kaikesta epävarmuudesta huolimatta mahtavaa potkua antaa se, että saa tehdä sitä, mitä ihan oikeasti haluaakin.

Suosittelen reseptiksi kaikille orastavasta syysahdistuksesta kärsiville!

Lähimuotoilua Helsinki Design Weekillä

Hienoa pöhinää ja kuhinaa kaupunkiin tuova Helsinki Design Week on parhaillaan käynnissä. Eräs (monista) kiinnostavista tapahtumista on Lähimuotoilu-näyttely Teurastamon pihalla. Näyttelyn ideana on esitellä kotimaisia lähellä tuotettuja ja suunniteltuja tuotteita sekä yrityksiä. Yksi näistä on ihana ja ajatuksella laadukkaita tuotteita valmistava HILE. Hileen verstas sijaitsee aivan näyttelypaikan yläpuolella, lähimuotoilua siis tosiaankin.

_MG_9743

_MG_9753

_MG_9747

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lähimuotoilu on kutkuttava sana. Ihastuin siihen heti. Sanaan tekee mieli tarrata ja se on kiva sanoa. Jäinkin pohtimaan sitä, mitä muuta lähimuotoilu terminä voisi kattaa. Voisiko termillä kuvata muutakin, kuin lähellä suunniteltuja, tuotettuja tai valmistettuja muotoiluesineitä tai -tuotteita?

Tarkoittaisiko lähimuotoilu esimerkiksi sitä, että asiakkaan tai käyttäjän kokemus huomioidaan tuotekehityksessä jo alusta asti? Tai olisiko lähimuotoilu sitä, että käyttäjän tai asiakkaan tunteet ja tarpeet otetaan tarkasteluun palvelun käytettävyyttä, saavutettavuutta tai houkuttelevuutta pohdittaessa? Vai voisiko lähimuotoilu tarkoittaa sitä, että asiakkaan tai käyttäjän kokemusta hahmotetaan konkreettisesti tuomalla ihan oikea asiakas tai käyttäjä suunnittelun osaksi suunnitteluprosessin eri vaiheissa?

Kuulostaa jotenkin tutulta.

Hei, tämähän on palvelumuotoilua! Pitäisikö palvelumuotoilua siis vastedes kutsua suussa mukavalta maistuvaksi lähimuotoiluksi? Avaisiko lähimuotoilu paremmin palvelumuotoilun luonnetta ja palvelumuotoiltavia asioita kuin arkikeskustelussa vielä usein selittävää alaviitettä kaipaava palvelumuotoilu? Tätä pitää kokeilla.

Palvelumuotoilu = lähimuotoilua!

 

PS.

En ryhtynyt selvittelemään termin alkuperää tai statusta sen syvällisemmin. Pikaisella penkomisella lähimuotoilu-termi vilahtaa ainakin yhdessä Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa vuodelta 2009. Raportissa puolestaan viitataan Turkka Keinosen Design Issues  -artikkeliin keväältä 2009. Lähimuotoilusta tähän viitaten voi siis etsiä lisää esimerkiksi tuolta, varmasti myös muualta.