Ideoinnin järki ja järjettömyys

Strukturoitu ideointi, visiideointiointi jolla on raamit. Nämä termit kuvaavat parhaillaan päässä pyörittelemiäni asioita.

Ideoinnin ohjaaminen on aina nuorallatanssia ideoinnin rajoittamisen ja ideoiden mahdollistamisen välillä. Miten ohjata ja edistää ideointia, mutta olla kuitenkin rajoittamatta visioita liikaa?

Parhaimmillaan ideoinnin apuvälineet toimivat hyvinä ideoinnin sytykkeinä. Ideat leimahtavat, sinkoilevat ja kipinöivät ja uusi idea synnyttää aina lisää uusia ideoita. Pahimmillaan ideointitekniikat taas latistavat, keskinkertaistavat ja rajoittavat ajatusten vapaata virtaa. Latistavat tekniikat tarjoavat vain suoria vastauksia siihen, mitä on keksitty kysyä.

Toisaalta ajatusten assosiaatio vaatii usein jotakin tuekseen. Ilman jonkinlaisia ajattelun raameja ajatukset jumiutuvat helposti paikoilleen. Aikaraja, tehtäväkenttä, fyysinen kokeilu, assosiointi, kolmiulotteinen hahmottaminen, kuva tai muu virike voi toimia jumituksen hyvänä laukaisijana.

Onneksi ideointitekniikoita on runsaasti tarjolla. Ryhmässä ideoidessa tekniikoita tärkeämmäksi muodostuu usein se, että ryhmän jäsenet hyväksyvät toisen aloitteen ja ovat valmiita jatkamaan tätä. Mutta kun… ei kun… tätä kokeiltiin jo… ei se ole mahdollista … – kategorian mutinat ovat siis ideointivaiheessa täysin kiellettyjä. Siis kiellettyjä.

Mainokset