6 helppoa palvelumuotoiluaskelta, joiden avulla seuraava projektisi on menestys

Snumerotosiaalinen media on pullollaan erilaisia vinkkilistoja, joiden avulla asian kuin asian saa helposti haltuunsa muutaman yksinkertaisen askeleen avulla. Nappaa täältä ”10 kikkaa, joiden avulla rakennat vaikuttavan henkilöbrändin verkossa” tai täältä ”5 tapaa, joiden avulla sisältömarkkinointikampanjasi liitää lentoon kuin lokki”. Olipa asiasisältö mikä tahansa, askeleita ei tarvita kuin enintäänkin se kymmenen.

Näiden listausten ärsytysvaikutus on vailla vertaa. Yliyksinkertaistamista ja mielikuvituksetonta markkinointia, sanon. Juuri siksi päätinkin tehdä oman ärsykkilistani palvelumuotoilusta. Joten, tässä mennään:

6 helppoa palvelumuotoiluaskelta, joiden avulla seuraava projektisi on menestys.

1) Ihastu ihmiseen

Houkuttelevien ja käytettävien palveluiden aikaansaamiseksi on välttämätöntä tietää kuka, mitä, miten ja miksi palvelua on käyttämässä. Pelkkä datan tiirailu ei riitä, vaan on tutustuttava oikean käyttäjän (opiskelija, vanhus, kaupunkilainen, lapsi, kahvilassa kävijä, ostoskärryntyöntäjä – esimerkiksi) tarpeisiin ja tunteisiin.

 2) Tajua bisnes

Palvelumuotoilun tarkoituksena on tuottaa parempia palveluita – myös liiketoiminnan näkökulmasta. Ymmärrä siis myös bisneksen tarpeet, toiveet, logiikka ja potentiaali.

3) Potkua yhteissuunnittelusta

Kymmenen päätä yhdessä on enemmän kuin yksi. Yhteissuunnittelulla ideoiden ja kokemusten virrasta voi poimia hiotut helmet ja samalla osallistujat sitoutuvat projektiin. Ota mukaan kirjava joukko käyttäjästä asiantuntijaan.

4) Kommunikoi visuaalisesti

Kuvassa on voimaa. On sanoissakin, mutta yhdistettynä kuviin vielä enemmän. Kommunikoi visuaalisesti vaikuttavammin.

 5) Iteroi

Arvioi, testaa, uudelleenarvioi, protoile ja ole tarvittaessa valmis muuttamaan suuntaa läpi hankkeen.

 6) Implementoi

Vie hanke käytäntöön, sillä vain toteutetut projektit lasketaan.

Joko ärsyttää? Lupaan lopettaa.

Mainokset

Tämäkin voi olla palvelumuotoilua

Törmäsin jokin aika sitten erääseen blogikirjoitukseen otsikolla ”Tämä ei ole palvelumuotoilua”. Kirjoitus oli asiallinen ja oikeutettu ammattilaisen puheenvuoro yleisten palvelumuotoiluun liittyvien väärinkäsitysten oikomiseksi. Jostakin syystä asia jäi silti kaivelemaan.

Yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että poissulkemisen sijaan asioita on tähdellisempi lähestyä positiivisten määrittelyjen kautta. Aivan erityisesti asia korostuu tässä tapauksessa, palvelumuotoilusta puhuttaessa.

Palvelumuotoiluun liittyvät väärinkäsitykset selittynevät sillä, että ala on laajassa mittakaavassa vielä suhteellisen uusi ja tuntematon. Samalla se on ilmiönä kiinnostava ja kaikesta päätellen palvelumuotoilun tarjoamille näkökulmille ja menetelmille on kysyntää.

Kirjoituksessa kajastaa ajatus palvelumuotoilun osaamistason vaalimisesta teoreettisen perehtyneisyyden, koulutuksen ja käytännön kautta. Aivan näin. Palvelumuotoilutekemisen rajaaminen tietyn koulutustaustan tai ammattinimikkeen yksityisomaisuudeksi on tosin sama, kuin yrittäisi lanseerata yleiskieltoa Ikean kassien käyttämiselle pyykkipussina. Palvelumuotoilu on ”out there” ja sille ei kukaan mitään voi. Väistämättä tulemme näkemään tulkintoja, erinäisiä kaupallisia palveluntarjoajia, kerettiläisiä ja markkinaraon haistajia, jotka myyvät kahden tunnin ideointityöpajoja palvelumuotoiluprosessina tai kouluttavat palvelumuotoilijaksi parin päivän kurssilla. Mutta parhaimmillaan käy kuin tälle tiskirätille: saadessaan kosketuksen ulkomaailmaan, se kasvaa ja kehittyy ja lopputuloksena syntyy jotakin vielä parempaa.

_MG_9852

_MG_9853

_MG_9856

Tulokset puhukoon puolestaan.

Lähimuotoilua Helsinki Design Weekillä

Hienoa pöhinää ja kuhinaa kaupunkiin tuova Helsinki Design Week on parhaillaan käynnissä. Eräs (monista) kiinnostavista tapahtumista on Lähimuotoilu-näyttely Teurastamon pihalla. Näyttelyn ideana on esitellä kotimaisia lähellä tuotettuja ja suunniteltuja tuotteita sekä yrityksiä. Yksi näistä on ihana ja ajatuksella laadukkaita tuotteita valmistava HILE. Hileen verstas sijaitsee aivan näyttelypaikan yläpuolella, lähimuotoilua siis tosiaankin.

_MG_9743

_MG_9753

_MG_9747

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lähimuotoilu on kutkuttava sana. Ihastuin siihen heti. Sanaan tekee mieli tarrata ja se on kiva sanoa. Jäinkin pohtimaan sitä, mitä muuta lähimuotoilu terminä voisi kattaa. Voisiko termillä kuvata muutakin, kuin lähellä suunniteltuja, tuotettuja tai valmistettuja muotoiluesineitä tai -tuotteita?

Tarkoittaisiko lähimuotoilu esimerkiksi sitä, että asiakkaan tai käyttäjän kokemus huomioidaan tuotekehityksessä jo alusta asti? Tai olisiko lähimuotoilu sitä, että käyttäjän tai asiakkaan tunteet ja tarpeet otetaan tarkasteluun palvelun käytettävyyttä, saavutettavuutta tai houkuttelevuutta pohdittaessa? Vai voisiko lähimuotoilu tarkoittaa sitä, että asiakkaan tai käyttäjän kokemusta hahmotetaan konkreettisesti tuomalla ihan oikea asiakas tai käyttäjä suunnittelun osaksi suunnitteluprosessin eri vaiheissa?

Kuulostaa jotenkin tutulta.

Hei, tämähän on palvelumuotoilua! Pitäisikö palvelumuotoilua siis vastedes kutsua suussa mukavalta maistuvaksi lähimuotoiluksi? Avaisiko lähimuotoilu paremmin palvelumuotoilun luonnetta ja palvelumuotoiltavia asioita kuin arkikeskustelussa vielä usein selittävää alaviitettä kaipaava palvelumuotoilu? Tätä pitää kokeilla.

Palvelumuotoilu = lähimuotoilua!

 

PS.

En ryhtynyt selvittelemään termin alkuperää tai statusta sen syvällisemmin. Pikaisella penkomisella lähimuotoilu-termi vilahtaa ainakin yhdessä Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa vuodelta 2009. Raportissa puolestaan viitataan Turkka Keinosen Design Issues  -artikkeliin keväältä 2009. Lähimuotoilusta tähän viitaten voi siis etsiä lisää esimerkiksi tuolta, varmasti myös muualta.